Ryan.

Meet Ryan. Ryan is a 6-year-old Ni-Vanuatu kid and he lives in the bush. Ryan made my day yesterday when he gave me a high five. 

Yesterday Ryan joined the youth for a youth gathering at the Bahá'í center. We always start with prayers to bring unity and harmony amongst us. He said a prayer by heart. And kept going. Kept going. Kept going. At some point I realized it wasn't one prayer, but he was saying ALL the prayers he knew by heart. And he kept going, even though someone kindly tried to hint that it was ok if he just said one. SUCH a sweetheart.

Today we got to eat some cake. He'd sit next to me and said: "Yum yum yum yum yum yum yum yum yum yum yum yum yum yum yum yum yum yum yum yum yum…. yum!"

Ryan also hi-jacked a Skype call I was having with a friend. Thrice. 

I also have video material of him performing his special string band number. No instruments, but who needs them when you can sing and dance.

In other news:

I spent this week cleaning and organizing the school library. I wiped all the books with a cloth, cleaned the shelves, organized the books in alphabetical order, swept the floors with a handmade brush-thingy (oh vacuum cleaner, I miss you). And then I hid the books I couldn't fit in the shelves. Hehehe…! 

I got to know I'll be the teacher of moral education for year 10s this year. I'll get to spend the whole first week of school with them and then we'll have classes twice a week from then on. I'm excited, scared and happy about this opportunity! The material is absolutely amazing, I wish I had had something like that when I was a teenager. I'll keep you updated on my experiences with this path of service!

There was a really small earthquake. It made me feel dizzy, although I'm not sure if that was the earthquake or the fact that I forgot to eat that day. But I FELT it, that's the main point! 

The wonderful Mrs. Nako, who teaches French at the school, taught me to sing another prayer in bislama this week (singsing). If I learn one song a week (prayer or not, doesn't matter), I should have a good repertoire when I get back! :)

One of the absolute highlights of this week was when I went for our daily study session at the Principal's home and they offered me a piece of cold dark chocolate with whipped cream. COLD. DARK. CHOHOLATE. And tea! Fläti, you should know what I'm talking about…!

There's tons to tell, if there's anything specific you'd like to know about, please send me a message or post a comment and I'll be happy to answer! :)

-------------------------------------------------------------------------------------

Tämä tässä on Ryan. Ryan on 6-vuotias Ni-Vanuatu poika, ja asuu jossain tuolla pusikossa. Ryan tarjosi päivän ehdottoman kohokohdan viskatessaan mulle yläfemman!

Eilen Ryan liittyi nuorten seuraan nuorten iltaan. Aloitamme aina illan rukouksilla tuodaksemme ykseyttä ja harmoniaa tapaamisiin. Ryankin lausui rukouksen ulkoa. Ja se jatkui, ja jatkui, ja jatkui… Jossain vaiheessa tajusin, ettei hän sanonut yhtä rukousta vaan KAIKKI rukoukset, jotka hän osasi ulkoa. Ja hän jatkoi, vaikka joku yritti hienovaraisesti vihjata, että yksikin rukous riittäisi. Voi mikä murunen!

Tänään pääsimme maistamaan vähän kakkua. Hän istui vierend ja savooi: "Nam nam nam nam nam nam nam nam nam nam nam nam nam nam nam nam nam… nam!"

Ryan myöskin kaappasi Skype-puhelun, jota pidin ystäväni kanssa. Kolmesti.

Mulla on myöskin kullan arvoista videomatskua hänestä esittämässä string band -numeroa. Ilman instrumenttejä tosin, mutta kuka niitä tarvitsee jos voi kerran tanssia ja laulaa!

Sitten muita uutisia:

Tämän viikon vietin pitkälti kirjastoa siivoten ja järjestellen. Pyyhin kaikki kirjat rätillä, pyyhin hyllyt, järjestin kirjat aakkosjärjestykseen, lakaisin lattiat käsintehdyllä harjalla (voi imuri, mulla on ikävä sua). Sitten piilotin kaikki ne kirjat, mitä en saanut mahtumaan hyllyihin. Heehhehe!

Sain myös kuulla olevani moraalikasvatuksen opettaja kymppiluokkalaisille (ei muuten sama asia kuin Suomen kymppiluokka). Vietän koko ensimmäisen kouluviikon ryhmäni kanssa ja sen jälkeen meillä on tunti kahdesti viikossa. Mua jännittää, pelottaa ja ilahduttaa tämä mahdollisuus! Matsku, jota käytämme on ihan huippua, oispa mullakin ollut jotain sellaista teininä ajatuksia jumppaamassa ja kyseenalaistamassa. Kerron kokemuksia tästä palvelusta jahka niitä kertyy!

Tällä viikolla oli myös ihan pieni maanjäristys. Mua se lähinnä huimasi, tosin en oo ihan varma johtuiko se maan järinästä vai siitä, etten ollut muistanut syödä koko päivänä. Mutta tällä kertaa mä TUNSIN sen, se oli tän jutun ydin.

Ranskan ope, ihana Mrs. Nako, opetti mua laulamaan toisen rukouksen bislamaksi (singsing). Jos opin yhden laulun viikossa (oli se rukous tai ei), mulla pitäs olla aika hyvä repertuaari vuoden loppuun mennessä :)

Mainitsemisen arvoinen viikon kohokohta oli myös se, kun menin eräs ilta joka iltaiselle opiskelusessioon rehtorin kotiin ja perhe tarjos mulle palan kylmää tummaa suklaata ja kermavaahtoa. KYLMÄÄ. TUMMAA. SUKLAATA! Ja teetä! Fläti, sie tiiät mistä mä puhun…!

Juttuja olis vaikka miten monta, jos on jotain mikä erityisesti kiinnostaa, pistäkää ihmeessä viestiä tai kommenttia, niin mielelläni kirjoittelen! :)