Aelan Laef!

For your enjoyment, here is a greeting from our Naw Ruz celebration last week.  Singing together is a wonderful feature of aelan laef. One of my favorite moments of the day is when all the students arrive for their homeroom session first thing in the morning. In each class, the students will sing. It's truly amazing to hear all these beautiful melodies coming from all over the school grounds. Also, whenever we have assembly, we will have singing. I mentioned this on Facebook already, but for those of you who don't know me there, let me share another funny story from this week concerning music. I had a guitar in the library and one of my students would come in to play some songs. He has taught himself how to play and is actually very good with the instrument - definitely talented in music! Anyway - so here he is, playing and entertaining the rest of us and it's all incredibly nice - until I realized what song he was playing. It was "I Want It That ...

Last Wednesday was a special day at our school. It was the spring equinox, which also marks the Bahá'í New Year. Now, as our school IS called Rowhani Bahá'í School, it means we also celebrate Bahá'í Holy Days here. FUN! Back in the days, new year used to be celebrated in March. It wasn't until as late as 1582 when new year was moved by the Pope Gregory XIII to January 1st. Interestingly, the names of the months still carry this heritage of the old days. Think of October. Octo - 8, eight month of the year. November - novem is latin for nine.  December - 10th month of the year.  For Bahá'ís, the time of new year is always a very happy time, because it also means the end of a 19-day period of fasting - a time when we abstain from eating and drinking between sunrise and sunrise. It's a time when we remind our physical side that the spirit is the boss. We call the new year Naw Ruz, which means a new day. What a joyous day it wa...

Kirjoitin teille sitten romaanin. Hups. Kaksi kuukautta pyörähtänyt Vanuatulla. Koulu on jo puolivälissä lukukautta. Aika mennä viipottaa ihan hirmuista vauhtia! Vaikka elo täällä onkin selvästi vähemmän hektistä kuin Suomessa, kyllä me täälläkin osataan olla kiireisiä. Jos luulet, että täällä vaan lojutaan riippumatoissa ja siemaillaan kookosmehua, niin ei se ihan niin mene! Itseasiassa, en oo juurikaan nähny riippumattoja, pitääkin etsiä jostain sellainen… Koulu pitää kiireisenä arkipäivisin. Täkäläiset lapset ja nuoret ovat onnistuneet kasvattamaan miun sydämestä yhä suuremman ja suuremman.. Nautin jokaisesta hetkestä, jonka saan viettää heidän kanssaan. Vaikkakin, myönnetään, välillä he ovat älyttömän meluisia, remuisia ja villejä. Mutta niinhän lapset ovat, eikö vaan? Heistä huokuu kuitenkin lumoavaa iloa ja se tarttuu. Alkaa kummasti tuntua siltä, että mun pitäis jatkossakin työskennellä lasten kanssa. Yksi viikkoni ehdottomista kohokohdista on aika, j...

Tänään kokoonnuimme pienellä porukalla syömään yhdessä ja eräs henkilö jakoi herkullisen tarinan lasten kasvatuksesta. Eräänä päivänä perheen lapset tulivat kotiin intoa puhkuen. He olivat tuoneet mukanaan elokuvan, josta kaikki puhuivat. He menivät juttusille isänsä luo: "Isä, isä, katoppa tätä! Tää on ihan sairaan hyvä elokuva, kaikki puhuu siitä! Se on voittanu parhaan elokuvan, käsikirjoituksen, näyttelemisen ja cinematografian oscarin! Sen on pakko olla hyvä! Mut siin on ihan pikkuisen vaan kiroilua ja väkivaltaa, mut ei yhtään paljoa, ei se haittaa. Voidaaks me pliiiiiis kattoa se, isi jooko?" Mutta isä kielsi katsomasta kyseistä elokuvaa. Seuraavana päivänä isä leipoi lasten lempparikeksejä. Lasten tullessa kotiin, isä sanoi: "No niin, kattokaas mä tein herkkukeksejä! Ja tein ne parhaista raaka-aineista - hankin kaikki parhaat jauhot ja öljyt, hienointa sokeria ja isoimmat suklaahiput! Tein ne teidän nautittavaksi! Mut ois yks ihan pikku juttu,...